Menu

Tammelan kulttuurikasvatussuunnitelma

JOHDANTO

Tammelan kulttuurikasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia täydentävä asiakirja. Kulttuurikasvatussuunnitelma luo pohjaa tasa-arvoiselle kulttuurielämysten saavutettavuudelle. Asiakirja on laadittu työryhmässä vuosina 2016–2018 ja tavoitteena on arvioida ja päivittää suunnitelma kahden vuoden välein.

Tammelan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman toimintaa ohjaa lasten itsensä tekemä kulttuuri ja kulttuurin ja taiteen saavutettavuus. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään (YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20.11.1989).

Toimintaa ohjaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi, lasten oikeuksien toteutumisen edistäminen eli toiminnassa huomioidaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, toimintaa ohjaavat valtakunnalliset arvot ja normit ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Laatukäsikirjan arvomaailma sekä kunnan oma strategia. Toiminta on avointa monipuoliselle yhteistyölle eri toimijoiden kanssa.

Kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma pohjautuu Kulttuuriyhdistys Kuvio ry:n verkostomaisen lastenkulttuurikeskuksen yhteistyössä kuntien kanssa kehittämään 7L:n kulttuurikasvatussuunnitelma toimintamallin. Toimintamallin keskiössä on Lapsi ja lasten kasvua tuetaan seitsemällä L-kirjaimella alkavalla teemalla.

7L:n taustalla on ajatus: ”Kuvion alueen kaikki lapset ovat seitsemän L:n oppilaita”. Seitsemän L -kirjaimella alkavaa kulttuurikasvatussuunnitelman teemaa ovat leikki, liike, lukeminen, läsnäolo, luovuus, laatu ja luonto. Kuvion kulttuurikasvatusmallissa kunnat saavat määritellä teemat ohjaamaan eri ikäryhmien ja luokka-asteiden kulttuuri- ja taidekasvatusta kunnan toimintaperiaatteiden pohjalta.

Tammelan kunnassa varhaiskasvatusta kuvastaa teema leikki, 1.-2. luokkia luovuus, 3.-4. luokkia liike, 5.-6. luokkia läsnäolo, 7. luokkaa lukeminen ja 8.-9.luokkaa laatu. Kulttuurikasvatussuunnitelma huomioi toisen asteen opetuksen teemalla luonto.

Tammelan Kulttuurikasvatussuunnitelmaa työryhmässä ovat työstäneet:

Päivi Paija
Anja Kahila
Taru Muurinen
Soili Ojanen
Maria Valta
Linda Österberg
Minna Lehtola, Kulttuuriyhdistys Kuvio ry/ LEKA -leikki ja kasvu, verkostomainen lastenkulttuurikeskus

ARVOT JA TAVOITTEET

Tammelassa kulttuurikasvatussuunnitelman keskiössä on lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatus ja Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli. Toiminnassa halutaan painottaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja kulttuuriperintökasvatusta. Tammelan kunnassa edistetään tasavertaisia taide- ja kulttuurielämyksiä lapsille ja nuorille ja etenkin halutaan vahvistaa ja tukea lasten itsensä tekemään kulttuuria. Kunnassa kannustetaan lapsia ja nuoria osallistumaan kumppanuuspöytiin kehittämään palveluita lapsille ja nuorille.

Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on tehdä nykyinen kulttuuri- ja taidekasvatus näkyväksi ja kehittää sitä. Tavoitteena on tukea vuorovaikutusta ja kehittää toimintaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Tavoitteena on kehittää tiedotusta ja viestintää lapsille ja nuorille seutukunnallisesti heidän tarpeensa huomioiden.

Kunnassa kulttuuriperintö- ja kotiseutukasvatus käsitetään toimintana, jolla välitetään tietoa paikallishistoriasta, kotiseudusta, kulttuuriperinnöstä ja alueen kulttuuriympäristöistä. Se on toiminnallista ja elämyksellistä, lapsia ja nuoria rohkaistaan itse tutkimaan omia juuriaan ja vahvistetaan paikallisidentiteetin kehittymistä.

Tammelassa halutaan lisätä lasten ja nuorten tasa-arvoa mahdollistamalla tasavertainen osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin. Kunnassa tuetaan luovuutta ja vahvistetaan luovia taitoja sekä edellytystä oppia eri oppimisympäristöissä.
Kulttuurikasvatussuunnitelmassa huomioidaan seutukunnalliset Kuvion toimintamallin 7L:n teemat, jotka ovat: leikki, luovuus, liike, läsnäolo, lukeminen, laatu ja luonto. Tammelan kunnassa teemoista leikki kuvastaa varhaiskasvatuksen taide- ja kulttuurikasvatusta. 1.-2. luokkia kuvastaa teema luovuus, 3.-4. luokkia liike, 5.-6. luokkia läsnäolo, 7. luokkaa lukeminen ja 8.-9.luokkaa laatu. Kulttuurikasvatussuunnitelmassa huomioidaan myös toisen asteen opetus teemalla luonto.

Tammelassa varhaiskasvatuksessa teemalla leikki vahvistetaan mielikuvitusta, opetellaan vuorovaikutusta, toisen huomioimista ja yhteisiä sääntöjä. Lapsi on aktiivinen taiteen ja kulttuurin toimija. 1.-2. luokilla teemalla luovuus ruokitaan lapsen aisteja, kehitetään ongelman ratkaisukykyä ja tehdään kyläkävelyitä paikallisiin kulttuurikohteisiin. Lapsen annetaan haaveilla. 3.-4. luokilla liikkeellä kehitetään sekä mielen että kehon liikettä. Tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja ja tutustua suulliseen kulttuuriperintöön. 5.-6. luokilla painotetaan läsnäoloa. Ollaan läsnä kehittämässä mediakasvatusta, monilukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Luodaan nuorelle turvallinen ympäristö kokeilla ja luoda omaa sisältöä mediaan.

Yläkoulussa Tammelassa 7. luokalla innostetaan lukemaan. Teemalla halutaan tukea lukutaidon kehittymistä ja itsenäistä omaan kulttuuriperintöön tutustumista. 8.-9. luokilla painotetaan laatua eli ammattilaistaiteeseen tutustumista. Toiseen asteen koulutuksessa luonto teemalla halutaan kehittää taitoa viestiä taiteella ja ottaa huomioon toiminnassa kulttuuriympäristö.

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

Leikki osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Tammelan kunnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa taiteeseen ja kulttuurin tutustutaan leikin kautta. Leikki vahvistaa lapsen mielikuvitusta, siinä opetellaan vuorovaikutustaitoja, toisen huomioimista ja yhteisiä sääntöjä. Tavoitteena on kannustaa lasta kokeilemaan ja olemaan itse aktiivinen.

Kulttuurikasvatussuunnitelmassa varhaiskasvatuksessa kannustetaan kotiseudun kulttuuriympäristöön tutustumista, sanoilla leikkimistä ja retkiä.

Omatoiminen osallistuminen

Varhaiskasvatuksen omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Varhaiskasvatuksen päivä.
Tammelan kirjasto Satutuokio kerran viikossa.
Esikoululaisille Kirjastoleikki keväällä.
Lounais-Hämeen Muskari 0-3-vuotiaille.
Musiikkiopisto
MLL Tammela Perhekahvilat kerran viikossa.
Teuro-Kuuslammin Lasten tapahtuma Teuron kylätalolla huhtikuussa.
Kylätoimintayhdistys ry
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H ja kyläyhdistykset

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Kulttuurikaruselli toukokuussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

PERUSKOULU 1. ja 2. luokkalaiset

Luovuus osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Tammelan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmassa 1.-2. luokkalaisia innostetaan luovuuteen. Lapsille luodaan eri aistielämyksiä ja tuetaan lasta etsimään ongelmiin ratkaisuja. Lapsen annetaan haaveilla ja hänen annetaan etsiä eri tapoja ilmaista itseään.

Aistielämyksiä tuotetaan etenkin kansainvälisellä viikolla ja paikalliskulttuuriin tutustutaan kyläkävelyillä.

Omatoiminen osallistuminen

Peruskoulun omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Esitys syys- ja kevätlukukaudella.

Tammelan kirjasto Lukudiplomi ja kirjavinkkaus.

Lounais-Hämeen Konsertteja.

Musiikkiopisto

Tero-Kuuslammin Lasten tapahtuma Teuron kylätalolla huhtikuussa.

Kylätoimintayhdistys ry
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Kulttuurikaruselli toukokuussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

PERUSKOULU 3. ja 4. luokkalaiset

Liike osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Tammelan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmassa 3. ja 4. luokkalaisten toimintaa ohjaa teema liike. Liike tarkoittaa sekä mielen että kehon liikettä. Tavoitteen on kehittää oman kehon hallintaa ja tunneilmaisua. Toiminnassa vahvistetaan vuorovaikutustaitoja ja itseilmaisua.

Lapsia kannustetaan tutustumaan paikalliseen suulliseen kulttuuriperintöön vierailulle mm. sotaveteraanimuseoon ja ikäihmisten vierailuilla kouluille

Omatoiminen osallistuminen

Peruskoulun omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Esitys syys- ja kevätlukukaudella.

Tammelan kirjasto Lukudiplomi, kirjavinkkaus ja kirjailija vierailut.

Lounais-Hämeen Konsertteja.
Musiikkiopisto

Teuro-Kuuslammin Lasten tapahtuma Teuron kylätalolla huhtikuussa.

Kylätoimintayhdistys ry
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Kulttuurikaruselli toukokuussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

PERUSKOULU 5. ja 6. luokkalaiset

Läsnäolo osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Alakoulun viimeisillä luokilla taide- ja kulttuurikasvatuksessa halutaan painottaa aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa ja nuorten läsnäoloa toiminnassa. Ollaan kiinnostuneita nuoren ajatuksista, mielipiteistä ja ongelmista.
Toiminnassa painotetaan mediakasvatusta, monilukutaitoa ja mediakriittisyyttä. Luodaan ympäristö, jossa nuori kokee olevansa turvassa, mutta saa kokeilla ja luoda omaa sisältöä mediaan. Nuori oppii huomioimaan toimissaan muut nuoret ja aikuiset

Omatoiminen osallistuminen

Peruskoulun omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Esitys syys- ja kevätlukukaudella.
Manttaalin toiminta nuorille.

Tammelan kirjasto Lukudiplomi ja kirjavinkkaus.

Lounais-Hämeen Konsertteja.
Musiikkiopisto

Tero-Kuuslammin Lasten tapahtuma Teuron kylätalolla huhtikuussa.

Kylätoimintayhdistys ry
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.
- Esim. Mediakasvatustyöpaja, ARX.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Kulttuurikaruselli toukokuussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

PERUSKOULU 7. luokkalaiset

Lukeminen osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on kasvattaa 7. luokkalaisten lukuintoa ja tukea lukutaidon kehittymistä. Toiminnassa tuetaan monilukutaitoa ja luetun ymmärtämisen kehittymistä sekä tiedon hallintaa.
Lukuinnon kautta tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön ja kehitetään omaa ilmaisua sekä esiintymistaitoja.

Omatoiminen osallistuminen

7.luokkalaisten omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Esitys syys- tai kevätlukukaudella.
Manttaalin toiminta nuorille.
Tammelan kirjasto Tiedonhaun opetus.
Lounais-Hämeen Konsertteja.
Musiikkiopisto
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Koulujen päättärit kesäkuun alussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

PERUSKOULU 8. ja 9. luokkalaiset

Laatu osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena tehdä tutuksi ammattilaisten luomaa taidetta ja kulttuuria. Toiminnassa esitellään monipuolisesti eri taiteenaloja ja haastetaan nuori havaintojen ja elämysten kautta keskustelemaan taiteesta ja kulttuurista.
Järjestetään yhdessä nuorten kanssa vierailuja mm. tapahtumiin, eduskuntaan ja eri taide- ja kulttuurilaitoksiin.

Omatoiminen osallistuminen

Peruskoulun omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Manttaalin toiminta nuorille.
Tammelan kirjasto Kirjavinkkaus
Lounais-Hämeen Konsertteja.
Musiikkiopisto
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Koulujen päättärit kesäkuun alussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

TOISEN ASTEEN KOULUTUS

Luonto osana taide- ja kulttuurikasvatusta

Tavoitteet

Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on kehittää nuoren tietoisuutta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä taiteessa ja kulttuurissa. Miten taiteen kautta voi vaikuttaa? Mitä taide viestii? Nuorta rohkaistaan pohtimaan taiteen ja kulttuurin merkitystä, sen vaikutuksia ja ottamaan huomioon oma kulttuuriympäristö ja toimintansa siinä.
Nuoria rohkaistaan vaikuttamaan ja olemaan aktiivisia.

Omatoiminen osallistuminen

Omatoimiset vierailut kirjastossa ja oman alueen kulttuurikohteissa.

Oman alueen kulttuurikokemukset

Tammelan kunta Manttaalin toiminta nuorille.
Tammelan kirjasto Kirjavinkkaus.
Lounais-Hämeen Konsertteja.
Musiikkiopisto
Kulttuuriyhdistys Kuvio ry Työpajoja ja esityksiä eri taiteenaloja esitellen.

Kulttuurielämyksiä tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin:
Wahren-opisto, 4H, MLL ja kyläyhdistykset.

Yhteiset kulttuuritapahtumat

Mikaelin päivä syyskuussa.
Koulujen päättärit kesäkuun alussa.

Valtakunnalliset teemaviikot

Sanomalehtiviikko (tammikuu),
Mediataitoviikkoa (helmikuu), 
Lukuviikko (huhtikuu), 
Elokuvaviikko (lokakuu) ja
Kansainvälisyysviikko (loka-/marraskuu).

KULTTUURITYÖRYHMÄ

Nimetään päiväkodeille ja kouluille kulttuurivastaavat, joihin voi olla yhteydessä yhteistyö ja muista mahdollisuuksista kulttuurin ja taiteen alalla. Henkilöt ovat osa kulttuurityöryhmää.

Tehtävät ja tavoitteet:
- kehittää alueen kulttuurikasvatusta ja lasten ja nuorten kulttuuripalveluita
- pitää yllä keskustelua yhteistyöstä ja kehittää yhteistä toimintaa
- kokoontua yhteen koostamaan kulttuurisuunnitelmaa
- keskustella tarvittavista koulutuksista ja kehitysideoista.

OMAN ALUEEN KULTTUURIKOHTEET

KAUKOLANHARJUN NÄKÖTORNI

Saaren kansanpuisto
Kaukolanharjun näkötorni vihittiin käyttöön v. 1926. Puurakenteisesta tornista avautuu maisema, jonka ympäristöministeriö valitsi vuonna 1993 yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi. Tornin läheisyydessä on taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi. Näkötornin ensimmäisellä tasanteella on esillä näyttely Kaukolanharjun ja näkötornin historiasta.
Tiedustelut puh. 045 699 1030 / Tammelan 4H-yhdistys tai
puh. 03 41 201 / Tammelan kunta.

HAKKAPELIITTAPATSAS

Tammelantie 29
Tammelasta lähti 24 Hakkapeliittaa 30 -vuotiseen sotaan Saksanmaalle 1600 –luvulla, takaisin heistä palasi vain 14. Hakkapeliittojen ja tilojen nimet on kaiverrettu muistomerkkiin. Patsas pystytettiin Tammelan harmaakivikirkon edustalle juhlallisin menoin vuonna 1932. Hankkeen puuhajoukkona oli Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry. Patsaan on suunnitellut arkkitehti Veikko Kyander ja sen paljastuspuheen piti hankkeen puuhamies, kirjailija Jalmari Finne. Patsas on Tammelan seurakunnan hallinnassa. Vuodesta 1978 lähtien Tammelassa on vietetty Hakkapeliittatapahtumaa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin kirkonmäellä ja Mustialan pihapiirissä väki palaa historiaan aina 1600-luvulle saakka.

HONKAMAJAN METSÄPUUTARHA

Haiviantie 215
Puutarha on puolen hehtaarin tontti, joka on muutettu vähitellen metsästä puutarhaksi 25 vuoden aikana. Työvälineinä on ollut pääasiassa kottikärry, rautakanki ja lapio. Puutarhassa sijaitsee tekolampi ja eksoottinen huvimaja. Kivien välistä paikkansa ovat löytäneet mm. maksaruohot, kärhöt ja ruusut.
Huvimajan eli perheen kesken ”pagodin” muotoihin on haettu inspiraatiota niin itämaisista temppeleistä kuin Ruokolahden kirkon paanukattoisesta kellotapulista. Puutarha on rohkaiseva ja varoittava esimerkki siitä, mitä voi saada aikaan ilman suuria pääomia ja koulutettuja suunnittelijoita.
Naapurina yläilmoissa entisen Imatran Voiman sähkölinja Rautarouva on vaihtunut Fingridin suureen kauniiseen, kapeaan Neiti Hopeaan pitkällisen väännön tuloksena.
Avoinna sopimuksen mukaan.
Lisää tietoa: puh. 044 3317814. www.avoimetpuutarhat.fi

HÄMEEN HÄRKÄTIE

Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie, joka on ollut käytössä jo viikinkiajalla yli tuhat vuotta sitten. Tärkeä kauppatie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun ja Hämeen linnat. Sotilaiden ja hallintomiesten ohella tiellä kulkivat sekä kirkonmiehet että pyhiinvaeltajat ja jopa maantierosvot. Härkätie liitti toisiinsa Turun tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon sekä Hämeen äitikirkon, Hattulan Pyhän Ristin kirkot. Suurina kirkollisina pyhinä näillä paikoilla pidettiin markkinoita eli messuja.

Härkätiellä voi edelleen kulkea esi-isien viitoittamaa reittiä, sillä tie on merkitty ruskeavalkoisin häränpäätunnuksin (maantie 2824). Tie on suurimmaksi osaksi asfaltoitu, mutta Tiehallinto on edelleen säilyttänyt pari tieosuutta museotienä, joista toinen on täällä Tammelassa, Portaasta jonkin matkaa kohti Renkoa ja toinen Liedossa. Härkätie-retken voi helposti aloitta Turun ja Hämeenlinnan lisäksi 2-tieltä esimerkiksi Hämeen Luontokeskuksesta, jonne Helsingistäkin matkaaja saapuu noin tunnissa.

Härkätien varrelta löytyy monenlaisia palveluja ja nähtävyyksiä, linnojen ja kirkkojen lisäksi maisema-alueita, retkeily- ja vaelluskohteita, museoita, majoitusta ja ruokailua kievarista kartanoon, käsityöläisperinnettä ja erilaisia tapahtumia vuosittain.
Ryhmille opaspalvelu: Arja Sura, puh. 040 5165 219 tai arja.sura@surffi.net

KORTENIEMEN PERINNETILA

Korteniementie 270

Korteniemen entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Pihapiirissä käyskentelevät lampaat, kanat ja kukot sekä laitumilla hevoset ja lehmät. Korteniemen perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuiston eteläkärjessä. Ryhmille avoinna myös tilauksesta.

Korteniemessä on paljon tapahtumapäiviä, jotka näet tapahtumakalenterista. Korteniemen perinnetilaan tutustuminen on maksutonta. Teemaopastukset ryhmille ovat maksullisia. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen on suositeltavaa.

Lisää tietoa: puh. 0206 39 4630 ja www.luontoon.fi/korteniemi

MUSEOT

Nahkatehdasmuseo Portaan Nahkurinverstas
Kappelintie 26

Portaan Nahkurinverstas on ainutlaatuinen nahkatehdasmuseo, joka sijaitsee Portaan kylässä. Portaan nahkurinverstas on tiettävästi maamme ainoa oman aikakautensa – 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskon – nahkateollisuutta esittelevä museo, joka sijaitsee alkuperäisellä toiminnan aikaisella paikallaan. Portaan nahkurinverstas onkin yli 500:lla neliöllään kokoluokaltaan keskisuuri entisajan teollisuusrakennus. Erityisen harvinaiseksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Portaan nahkurinverstaan tekee se, että rakennuksen lisäksi paikassa on säilynyt runsaasti entisajan nahkateollisuuteen liittyvää esineistöä ja aineistoa. Nahan valmistuksessa käytetyt koneet ja laitteet ovat entisillä paikoillaan, samoin kuin suutarien ja satulaseppien työkalut. Museossa onkin mahdollista tutustua koko entisajan nahkateollisuusprosessiin raakavuotien käsittelystä aina valmiiden nahkatuotteiden valmistukseen ja myyntiin asti.
Lisää tietoa: puh. 040 767 5928 / 040 861 5555, info@nahkurinverstas.fi
www.nahkurinverstas.fi
Sotaveteraanimuseo
Forssantie 136

Sotaveteraanimuseo esittelee sotiemme esineistöä; pukuja, puhdetöitä, kirjallisuutta ja karttoja, kunniamerkkejä, Lotta-esineistöä ja mm. soittokunnan sodissa käyttämät torvet.

Lisää tietoa: Pauli Korvensyrjä, puh. 040 777 1422,

pauli.korvensyrja@gmail.com
Tannisen museo
Saaren kansanpuisto

Tannisen museo on Sulo Tannisen kokoama kylämuseo Saaren kansanpuistossa.

Sulo Tanninen toimi Liesjärven kansakoulun opettajana vuosina 1927–1961. Museon esineistö on koottu yksinomaan Liesjärven kylästä ja se koostuu pääasiassa maa-, metsä-, karja- ja kotitalouteen liittyvistä esineistä 1800-luvulta. Liesjärveläiset rakensivat aikoinaan museorakennuksen talkoilla koulun pihapiiriin. Koulun lopetettua toimintansa siirrettiin rakennus Saaren kansanpuistoon vuonna 2013.
Vekkilän museotila
Kirjurintie 2

Vekkilän museotila on Tammelan kirkonkylässä sijaitseva sukutila, joka on kuin luotu lapsiperheiden lomailuun. Pihapiiri vanhoine omenapuineen ja rakennuksineen kutsuu 1700-luvun idylliin. Museo ja kahvila ovat auki kesäsunnuntaisin klo 12-18. Tilalla on kattava kokoelma maatiaiseläimiä kanoista kyyttöihin ja possuista ja lampaista hevosiin. Alueella on useita perinneluontotyyppejä.

Lisää tietoa: puh. 040 590 7826, krisse@liinaharja.fi
www.liinaharja.fi
Yli-Lekkalan museo
Teuron kylätie 643

Yli-Lekkalan museo sijaitsee Tammelan Teuron kylässä. Museossa on vanhoja hevosajoneuvoja, peltotyökaluja ja kotiesineistöä. Museo on avoinna tilauksesta.

Lisää tietoa: puh. (03) 434 1202

MUSTIALA

Mustialan maatalousoppilaitos
Kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 Mustialaan kuninkaankartanon. Vuonna 1563 Mustiala läänitettiin Jokioisten kartanon ohella Klaus Kristerinpoika Hornille ja vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi.

Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valittiin maamme ensimmäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi. Myös maamme korkeinta maatalousopetusta annettiin Mustialassa, sillä agronomeja valmistui oppilaitoksesta aina vuoteen 1908 saakka, jolloin opetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Tämän jälkeen Mustialasta on valmistunut agrologeja.
Mustialan rakenn

uskanta ja puisto on vanhimmilta osin 1800-luvulta. Vanha konttori, Vanhala, on rakennettu vuonna 1839 arkkitehti P.J. Gylichin piirustusten mukaan.
Vanhalassa toimi maamme vanhin maaseudun postikonttori vuodesta 1860 aina 1990 -luvulle saakka, jolloin maassamme lakkautettiin useita postikonttoreita.

Kartanon kaksikerroksinen päärakennus Pitkälä on vuodelta 1870.

Punatiilisen opistorakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti C.A. Edelfelt ja se valmistui vuonna 1862. Huttula, tiilinen ruokalarakennus on lääninarkkitehti
G.Th. Chiewitzin suunnittelema. Uusi opistorakennus valmistui vuonna 1962 vanhan puistoalueen ulkopuolelle.
Maataloushistoriallinen museo
Renkituvantie 10

Maataloushistoriallinen museo on perustettu jo vuonna 1892 opiston johtajan, professori G. Grotenfeltin toimesta. Nykyinen tiilinen museorakennus on vuodelta 1935. 
Avoinna tilauksesta. 
Vanha viljamakasiini on vuodelta 1870 ja siinä toimii nykyään olutpanimo ja olutravintola Wanha Viljamakasiini.
Mustialan kotieläinpiha
Kuivuritie

Nähtävillä perinteisiä maatilan eläimiä aina possuista vasikoihin.

Lisää tietoa: puh. 040 837 36 94,
emilia.lakkinen@elosaosk.com,
www.farmilla.fi/

PORTAAN RAITTI JA KYLÄMILJÖÖ

Porras on ollut varhaiskeskiajalta alkaen Härkätien tärkeimpiä pysähdyspaikkoja. Porras tunnettiin hallintopitäjänä vielä 1600-luvulla ja mainitaan asiakirjoissa jo v. 1463. Portaan vanhalla kylänraitilla on vanhaa asutusta, puustoa ja jokimaisema mm. Portaan kylätalo ja Nahkurinverstas.

Lisää tietoa: http://www.porras.net

SAARNAKIVI

Aikoinaan kun kristinusko tuotiin Suomeen, oli Tammelan ylängöllä Torajärvellä paikka, jossa silloiset munkit ja papit julistivat kristinuskoa kansalle. Tämä paikka sijaitsi Pohjois-Hämeestä tulevan ratsutien varrella. Mäellä olevalle suurelle kivelle nousi pappi saarnaamaan ja mahdollisesti muutama kansalainen sai kasteenkin läheisen järven rannassa.
Saarnakivi sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Torajärven läheisyydessä. Tammelan seurakunta järjestää saarnakivellä vuosittain hartaustilaisuuden. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vuonna 1955, jolloin väkeä oli noin 1000 henkeä.

TAMMELAN KIRKKO

Tammelantie 29

1480-luvulla alettiin rakentaa kivikirkkoa Pyhäjärven ja Kaukjärven väliselle kannakselle. Harmaakivikirkko on ulkonaisesti hyvin säilynyt ja arvokas. Tarinan mukaan kirkon paikka haettiin laittamalla härkäpari vetämään kivikuormaa ja kirkko rakennettiin sille paikalle, mihin härät pysähtyivät.
Nykyisen muotonsa kirkko on saanut pääosin kahden rakennusvaiheen tuloksena. Kirkon kapeampi itäinen osa, jossa alttari sijaitsee, on peräisin myöhäiskeskiajalta, jolloin kirkko oli korkea ja lyhyt, nykyisen kirkon etuosa saarnatuoliin asti. Laajennusosa on valmistunut vuonna 1785. Kirkon uudistustöiden jäljiltä on keskiaikaista ilmettä vaikea havaita, ainoastaan keskiaikainen esineistö antaa viitteitä siitä. Rakennuksen pituus on 54 metriä, kirkkokäytävä on maamme toiseksi pisin ja leveys15 metriä.

Tammela sai ensimmäisen hautausmaansa 1812, jolloin hautaukset kirkon lattian alle
ja kirkkopihaan jäivät pois käytännöstä.
Tiedustelut puh. 040 804 9550. Ark. ma-pe klo 9-13

Hautausmaat

Vanhin hautausmaa

Tammelan vanhin hautausmaa on ollut kirkon vieressä ympärysmuurin sisäpuolella. Keskiaikaiseen tapaan myös kirkon lattian alle on haudattu. Kuorissa on rovasti Johan Amnellin hautapaasi. Näkymättömissä kuorin lattian alla on mm. Saaren kartanon hautaholvi.

Muurihauta

Kirkon pääportin vieressä on luonnonkivistä vuonna 1803 rakennettu Heikan ja Pirttilän sukujen hautaholvi. Arkut ovat lattian alla peittämättöminä. Moniin vuosikymmeniin ei tähän hautakammioon ole enää ketään haudattu.

Nykyinen hautausmaa

Vuonna 1812 Tammela sai ensimmäisen varsinaisen hautausmaan, joka sijaitsee Tammelantien vastakkaisella puolella. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen. Viime sotien sankarihaudat sijaitsevat arvokkaan hautausmaapuiston yläpäässä, samoin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

Torron hautausmaa

Toinen nykyään käytössä oleva hautausmaa sijaitsee Torron kylässä n. 18 km kirkonkylästä Somerolle johtavan tien varrella. Hautausmaan äärellä on myös v. 1969 valmistunut kaunis kyläkappeli.

TORRON KAPPELI

Torron kappeli on suosittu tutustumiskohde, jossa voi viettää pienen hartaushetken siitä erikseen sovittaessa.

Torron kylään rakennettiin 1800-luvun alussa oma rukoushuone eli kyläkirkko ja hautausmaa. Se vihittiin käyttöön toukokuussa 1801. Vuonna 1811 kyläkirkkoon hankittiin kello ja kellotapuli. Kun Torrolle puuhattiin kansakoulua, kyläkirkon tontti ja kelvolliset rakennusaineet luovutettiin koulun hyväksi ja tontille jäi vain vanha kellotapuli. Sillä soitetaan tänäkin päivänä niin sanoma- kuin pyhäaaton kelloja vapusta pyhäinmiesten päivään. Torron nykyinen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1891 ja hautausmaan yhteyteen rakennettiin lähinnä talkoovoimin uusi kappeli, joka valmistui vuonna 1969.
Kappeli on avoinna tilauksesta.

Lisää tietoa: puh. 040 804 9550 tai (03) 435 0643 ma-pe klo 9.00-13.00

TORRONSUON KANSALLISPUISTO

Torron kylä

Vakaumuksensa puolesta v. 1918 kaatuneiden muistomerkki

Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 6.12.1983. Muistomerkki sijaitsee Kirkkoahteentiellä Auran Pirtin kohdalla tien vasemmalla puolella n. 50m tiestä.

VINTTI PEHTOORIN NÄKÖTORNI

Näkötorni sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella ja hyvällä säällä sieltä voi nähdä 100 km:n päähän. Tornin korkeus on 15 metriä ja se on merenpinnasta 164m.


Avoinna tilauksesta puh. (03) 434 1432, 050 340 4189 tai 040 045 3158.
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram